Seuraavan kerran kun suunnittelen jonkun pyöreän pitsijutun neulomista, kieltäkää. Koska se loppu on TUSKAA. Joku viisaampi oli ravelryssa laskenut että mysteeripyörylän reunuksessa on yhtä paljon silmukoita kuin kolmosvihjeessä, jossa mulla kesti reilu viikko.
Ilmeisesti tieto tosiaankin lisää tuskaa..

Jokatapauksessa saattanee kestää hetki, ennenkuin neuleita täälläpäin planeettaa valmistuu. Mutta sillä välin!
Ompelin jotain! Uskomatonta sinällään, etten
a) purkanut yhtään saumaa
b) kiroillut
c) nyrjäyttänyt älyäni tämän kanssa.

Ei lasketa sensijaan sitä, monestiko osuin neulalla sormeen.

2681678187_2a33bfccc2_m.jpg
Laukku. Kaavat on pöllitty marimekko-kassista, kangas on Finlaysonin Huvilakaupunki. Jee anttilan palakankaat!
Vuorikin siinä on, mutta se löytyi vanhojen kankaiden joukosta. Se on vaaleankeltaista farkkua, ja sitä oli sellainen puolitoista metriä, ja mietinkin että onko tästä joku (= äiti) meinannut tehdä housut? Jos on, niin hyvä vaan että hajotin sen veskanvuoreksi.

Läppä:
2681677563_c9c82e2ec4_m.jpg

Ja takaa:
2681678893_3697b26678_m.jpg

Jaa taskuja tai muita kikkoja? Ei tullut tehdessä mieleen et esim. avaimet ja kännykkä olis hyvä saada johonkin taskuun, joten ei siinä ole sellaisia.
Muthei eihän mulla oo muuta kuin aikaa, eli voin hyvin etsiskellä avaimia sieltä pohjalta vaikka vartin päivässä.

Tykkään!